Blogi on viettänyt hiljaiseloa jo pari vuotta ja automaailma on muuttunut tänä aikana hyvinkin paljon. Tai no.. Eihän tässä parin vuoden aikana mitään mullistavaa ole tapahtunut, autot eivät edelleenkään lennä eivätkä edes aja itse. Sähköautot ovat sen sijaan lyöneet läpi ja monelta merkiltä tuleekin uutuusmalleja niin ettei merkkien ja mallien kirjossa meinaa pysyä perässä. Sähköautoon otin tuntumaa ensimmäisen kerran Nissan Leafin tullessa Suomen markkinoille. Tuolloin suht vaatimaton suorituskyky ja alle 200km range eivät korkeasta hinnasta johtuen hirveästi houkutellut, eikä sen auton muotoilukaan miellyttänyt omaa silmää. Ehkä parhaiten sähköautosta tulee itselleni mieleen Tesla. Tesla Model S on uutena kallis, oman lompakon ulottumattomissa. Nyt viime vuosina on tullut runsaasti pitkän toimintamatkan autoja kohtuulliseen hintaluokkaan, ja käytettynä näitä saa vielä edullisemmin.
Tesla on ollut pitkään koeajettavien autojen listalla mutta vasta nyt sain syyskuussa 2020 itseni vietyä Vetokujalle, tuonne Teslojen tyyssijaan. Showroomissa kiilteli Tesla Model 3, auto oli jo myyty joten oli parempi olla koskematta tuohon yksilöön. Nopeasti luokseni saapui englantia puhuva kohtelias naismyyjä joka kertoi heillä olevan koeajettavissa Model 3 Performance-versio. Pihalla kävimme auton perusasiat läpi ja joitain yksityiskohtiakin, olihan tämä ensimmäinen kerta kun olen Teslan ratissa. Koronasta johtuen myyjä ei tule samaan autoon joten ei muuta kuin itsekseen ajamaan.
Parkkipaikalla ajelin rauhallisesti, auton äänettömyys ei tullut yllätyksenä sillä pääseehän hybrideilläkin äänettömästi pelkän sähkömoottorin varassa. Ensimmäinen kevyt polkaisu kaasu.. siis kiihdytyspolkimeen Vaskivuorentiellä kertoi että nopeusrajoitus saavutetaan arviolta sekunnin kiihdytyksen jälkeen ja autossa todellakin riittää potkua. Kiihdytys Hämeenlinnanväylälle oli varsin vaivatonta. Olen aiemminkin ajanut ns. tehokkailla autoilla kuten Audin RS-malleilla ja BMW:n M-malleilla mutta tämän kiihtyvyys on jotain aivan omaa luokkaa, 3,4 sekuntia nollasta sataan. Erikoisen tästä tekee sähköauton vääntö jota on "alakierroksilla" tarjolla välittömästi. Sekunteina kiihtyvyys ei ole tavoittamattomissa muillakaan merkeillä, esim. uusi BMW M5 tarjoaa saman kiihtyvyyden mutta kolme kertaa kalliimpaan hintaan.
Moottoritiellä auto kulki vakaasti, keli oli kuiva ja tyyni joten sivutuuliherkkyyttä ei pystynyt toteamaan. Tuulen suhinat loistivat poissaolollaan. Rengasmelu peitti muun äänet alleen melun ollessa siedettävällä tasolla myös kovemmissa vauhdeissa.

Autossa ei ole perinteistä ratin kehän alta katsottavaa mittaristoa vaan koko autoa ohjataan suurelta kosketusnäytöltä.
Auton Autopilot on rakennettu siten, että kuskin on pakko pitää käsillä ratista kiinni. Jos et pidä, auto huomauttaa tästä. Jos et huomautuksesta huolimatta pidä kiinni ratista, Autopilot putoaa pois päältä ja rankaisee kuljettajaa disabloimalla itsensä koko loppumatkan ajaksi.

Autopilottia voi käyttää myös pikkuteillä missä on kaistaviivat maalattu. Auto ei ajanut itselleni luonnollista linjaa vaan aivan liian läheltä liikenteenjakajia ym. Autopilot ei myöskään väistä yhtään kuoppaa ym. joten kuskin on syytä olla hereillä tai tulee vähintään rengasliikkeeseen asiaa. Facebookin Tesla-klubin keskusteluissa onkin ollut paljon asiaa lukuisista Teslojen rengasrikoista, liekö Autopilotin syytä?


Mielenkiitoinen yksityiskohta on, että oven avauskahva puuttuu kokonaan sisäpuolelta. Ovi avataan kahvan yläpäässä olevaa nappia painamalla. Auto on hyvin pelkistetty sisäpuolelta, perinteisten "Dinojen" nappulaviidakko opuuttuu kokonaan kojelaudasta.



Ovenkahvojen pitäisi kestää toisin kuin Model S-mallissa.
Vaalea sisusta.. omaan makuun liian vaalea, onneksi vaihtoehtoja on.












Ei kommentteja:
Lähetä kommentti