Ford Fiesta 1,0 80 S/S Titanium 5ov 2017

Tämän kertaiseen koeajoon valikoitui huollon sijaisautona toiminut uudenkarhea kuudennen sukupolven mutta jo nyt vanhaa korimallia edustava Ford Fiesta 1,0 80 S/S Titanium 5ov.

Autossa oli autoon mukavasti sopiva 1,0 litran 59 kW (80 hv) tuottava bensamoottori jolla kaupunkiajo sujui vaivatta ja liikenteen mukana pysyi myös lyhyellä lenkillä moottoritiellä, tosin ilman muita matkustajia ja matkatavaroita.

 

Fiestan mittaristo on hyvin pelkistetty, kukaan ei voi ainakaan vaikealukuiseksi tätä väittää. Informaatiota on tarjolla nykymittapuun mukaan vähän mutta silti kaikki tarpeellinen on näkyvissä.

 

Näkymä kuskilla on tuttua Fordia, kaikki löytyy tutuilta paikoilta.

 

Myös keskikonsoli on tyypillistä Fordia.

Tankkaus on tehty helpoksi. Luukku auki ja pistooli sisään. Ei enää katoavia korkkeja.

 

Auton radio ei kaiuttimien osalta ansaitse kiitosta. En tiedä oliko asetuksissa vai missä vika mutta ääni kuulosti siltä kuin kaiutin olisi ämpärin pohjalla paksun pyyhkeen alla. Radiossa olevien asetusten säädöllä äänenlaatua pystyi säätämään ainoastaan huonon ja erittäin huonon välillä.

 

Autossa oli Fordeista tuttu lämmitettävä tuulilasi. Ainakin itseä häiritsi vastuslankojen näkyminen vaaleaa taustaa vasten.

 

Auto on mitoiltaan kaupunkiajoon täydellinen. Työmatka Helsingin keskustan tuntumaan ja pysäköinti kadun varteen ei tuottanut ongelmia ja vapaan ruudun löytyminen sujuu huomattavasti helpommin kuin isolla farmarilla tai citymaasturilla. Auton kulmien arviointi on helppoa ja pysäköidessä autosta jopa näkee ulos, toisin kuin monesta muusta nykyautosta.

 

 

Renkaina autossa oli Hankook Ventus S1 Evo 195/50 15" joka ei rengasmelultaan ollut mitenkään paha. Sanoisin että auto oli maantienopeuksissa jopa hiljaisempi kuin aiemmin ajamani Honda CR-V kuluineilla kesärenkailla. Aluvanteet ovat Titaniumissa vakiona.

 

Autojen avaimet ovat joka merkillä omanlaiset, Fordin avain tuntuu jokseenkin vanhan aikaiselta mutta edullisen hintaluokan autoissa kaikkea ei voi saada ainakaan ilman lisähintaa.

 

Tämä kyseinen auto ei ole enää myynnissä vaan sen on korvannut uuden sukupolven Fiesta. Lähimpänä tätä löytyy FORD FIESTA 1,1 85HV M5 TITANIUM 5-OVINEN hintaan

18 085,56 €. Tämä uusi versio on itsellä vielä koeajamatta mutta Fordin tuntien tämä ei voi olla pettymys. Toki kilpailu on myös tässä luokassa erittäin kovaa ja kilpailijat ovat myös uusineet mallejaan, joten odotukset uutta Fiestaa kohtaan ovat todella suuret.

 

 

BMW 3-sarja F30 Sedan 330e A Business

Tällä kertaa suunta oli kohti Veljekset Laakkosen Espoon toimipistettä ja koeajovuorossa oli BMW 3-sarjan pistokehybridi 330e.

Auto odotti liikkeen pihassa laturissa ja akku oli ladattu valmiiksi täyteen kuten pitikin, pääsin liikkeelle "täydellä tankilla". Lähtöhetkellä mittari näytti jäljellä olevaksi ajomatkaksi akulla 18 km ja suunnilleen tämän verran pystyin akulla ajamaan sekalaista taajama-ajoa ja siirtymän Länsiväylällä Olarista Espoonlahden liittymään.

Autossa oli alla Nokian Hakkapeliitta 8 nastarenkaat jotka ovat sinällään laadukkaat renkaat, tämän todistaa suomalaisten autolehtien puolueettomat rengasvertailut. Renkaat olivat kaiken lisäksi Flat Run -malliset joka tarkoittaa, että renkailla voi ajaa jopa 150 km renkaan puhkeamisen jälkeen. (https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/innovaatiot/run-flat-flat-run-ominaisuus/)
Renkaina hienot ja monen arvostamaa turvallisuuden tunnetta kun rikkinäisellä renkaalla voi ajaa turvallisin mielin rengasliikkeeseen asti. Lisäksi Nokian Renkaiden jälleenmyyjät löytyvät ympäri Suomen joten uuden renkaan löytää autoonsa helposti.

Mutta mutta, tuntuu ettei Bemaria ole suunniteltu tällaisille renkaille. Sama ilmiö oli aiemmin ajamassani 5-sarjan F11-mallissa jossa oli tällaiset Flat Runit kesärenkaina. Auto on huteran tuntuinen lulla kiihdytyksissä kuivalla asfaltilla suuremmissakin nopeuksissa. Nämä samat autot ovat kuin eri planeetalta mikäli alla on tavalliset non flat run- renkaat. Lisäksi Hakkapeliitta 8:n rengasmelu 3-sarjassa oli kuivalla asfaltilla huomattavan kova jo 60 km/h nopeudella. Eli kuten saatatte jo aavistaa, suosittelen tähän autoon kitkarenkaita, tai sitten tutustukaa viimeisimpiin vertailuihin ja kiinnittäkää erityisesti huomiota melu-arvosanaan.



Tiloiltaan auto ei täytä perheauton vaatimuksia, harmi ettei tätä tekniikkaa saa farmarina akkujen syödessä reilusti tavaratilaa sedanin jo muutenkin pienestä kontista. Kahden aikuisen käyttöön tilat ovat kuitenkin täysin riittävät ellei satu harrastamaan jääkiekkoa maalivahdin roolissa. Ohjaamon puolella kaikki on kuitenkin kunnossa ja Bemaria ennen ajaneet löytävät kaikki oleelliset nippelit ja nappelit. Kuskin penkin nahassa oli näkyvissä jo rypistymää, onko kyseessä huono viimeistely vai laatu?

Suorituskyky ja kulutus ovat asioita joita tämän auton osalta ei voi liikaa kehua. Auto kiihtyy 0-100 km/h 6,1 sekunnissa, vastaavaa suorituskykyä ei moni auto tässä hintaluokassa tarjoa. Bensa- ja sähkömoottorin yhteisteho on 252 hevosvoimaa joten autolla ei jää jalkoihin 8- vaihteisen automaattivaihteiston hoitaessa tehtävänsä kunnialla. Tässä tapauksessa ajotietokoneen näyttö kertoo, että viimeinen vartti on ajettu kokonaan sähköllä.

Lopputulema koeajolta on, että BMW on ottanut hybrideissä teknisesti vankan jalansijan. Lyhyttä matkaa ajaville joilla on latausmahdollisuus kotona ja töissä auto tarjoaa mielenkiintoisen vaihtoehdon perinteisen bensamallin rinnalle, tehot huomioiden jopa yllättävän edullisesti. Älkääkä hyvät ihmiset kuitenkaan pilatko hienoa autoanne huonoilla, siihen sopimattomilla renkailla. Pitkää matkaa ajaville suosittelen tutustumista uudistuneeseen Bemarin 5-sarjaan.

Kyseinen auto oli mukavasti varusteltu, myynnissä hintaan 46900 eur. Täysin uusi mutta vakiovarusteinen maksaa 1000 eur enemmän. Ostajan harkintaan jää haluaako lisävarusteet kaupan päälle mutta hyväksyy samalla sen, että joku muu on valinnut autoon värin ja varusteet ja ajanut 15-20 tkm. Verottaja kohtelee tätä autoa helläkätisesti sillä yhdistetty kulutus on vain 1,9 litraa sadalla kilometrillä ja 44 CO² päästög/km

Muilta osin en kulumia tai virheitä autossa havainnut. Maalipintaa on vaikea arvioida kun keli on märkä ja pinta kurainen.

Audi A3 Sedan First Edition Business Sport 1,4 TFSI COD 110 kW ultra S tronic

Tämän kertainen koeajoauto oli Audi A3. Tarkoituksena oli hakea verrokkia perheessämme olevalle Volkswagen Golfille, tosin liikkeessä oli vapaana vain sedan-malli. Diesel-versio olisi kyllä löytynyt Sportbackina mutta se olisi ollut liian erilainen verrattuna nykyiseen autoomme. Tätä se on kun menee koeajolle ilman etukäteisvarausta..

Kuskin paikalle istuttaessa fiilis on jokseenkin tuttu. Omassa käytössä on ollut parikin VW Golfia ja Seat Leon ja täytyy sanoa, että sukulaisuus autoissa tuntuu vaikkei suoranaisesti näy. Hallintalaitteet ovat tutuilla paikoilla ja istuimesta löytyy säädöt kohdalleen varsin helposti. Myös ajotuntuma autossa on hyvä, tässä on heti kuin kotonaan.







Ainoa mikä Golfiin verrattuna kiinnittää huomiota on sivupeilit joissa muotoilu on mennyt käytettävyyden edelle. Peilit ovat normikokoisiin tottuneelle yllättävän pienet, en tosin mittoja ottanut vertailun vuoksi.

 Taustapeili vaikutti myös sisarmerkkiään pienemmältä.












Auto oli varustettu kitkarenkailla. Rengasäänet olivat maltilliset, meluksi ääntä ei voi sanoa mutta tilanne voi olla toinen kun alle laitetaan pinnaltaan kovemmat ja todennäköisesti tuumakokoa suuremmat kesärenkaat. Golfiin verrattuna en Audia juurikaan hiljaisemmaksi sanoisi mutta osasyy tähän on koeajomallin madallettu sport-alusta sekä kaksi tuumaa suurempi ja neljä senttiä leveämpi rengaskoko.










Audissa oleva DSG, tai siis Audikielellä S-tronic suoriutui tehtävästään kunnialla. Autolla ajetaan kuin automaattivaihteisella autolla mutta todellisuudessa kyseessä on elektronisesti ohjattu kaksoiskytkimellä varustettu manuaalinen vaihteisto. Harva käyttäjä tätä edes tietää/tiedostaa eikä lähtökohtaisesti tarvitsekaan, niin hienosti toimivaksi paketti on vuosien aikana hiottu. Toiminnaltaan mahtava mutta luotettavuudeltaan erittäin heikko, tämän myöntävät myyjätkin tänä päivänä. Toista oli vuonna 2007 kun autoverouudistuksen yhteydessä olin uutta autoa ostamassa. Tuolloin kommentit olivat vähätteleviä ja todettiin vikaa olleen joskus mutta niistä on sittemmin päästy eroon. Nyt kun katsotaan ajassa taaksepäin, tilanne ei ole muuttunut luotettavuuden osalta. Muutosta on sen sijaan tapahtunut maahantuojan ja tehtaan asenteessa, vastaantulo ongelmien kanssa on ollut merkittävä. Tällä hetkellä en näe DSG:tä esteenä auton ostolle mikäli auton historia on selvillä. Uuteen autoon turvana on takuu ja suuresti suosittelemani huolenpitosopimus. Myös murheenkryyninä olleesta jakoketjusta on päästy eroon palaamalla hihnaan.



Uudistunut A3 on laadukas auto, se kilpailee ostajista isompien Audien kanssa enkä ihmettele vaikka moni taajamassa enimmäkseen ajava päätyisikin A4:n sijaan pikkuveli A3:een. Jos pääsääntöisesti ajaa pitkää matkaa ja moottoritietä, suosittelen kuitenkin harkitsemaan isompaa mallia sillä maantiellä auton fyysinen koko tulee esiin.










Tämä kyseinen yksilö on rekisteröity 12/2016. Auto on 1/2017 päivätyssä ilmoituksessa myynnissä Audi Centerissä hintaan 35900 eur. 2/2017 auton hinta on pudonnut 33900 euroon mittarilukeman ollessa ilmoituksen mukaan 3 tkm.









Esittelyauton osto voi olla monelle järkevä ratkaisu verrattuna täysin uuteen. Tulen tulevaisuudessa käsittelemään blogissa erilaisia tapoja rahoittaa auton hankinta ja vertailen myös eri ikäisten autojen hankinnan kustannuksia. Yllätyksiä voi olla mm. se, että uusi auto ei aina ole kalliimpi vaihtoehto kuin käytetty.

Mercedes-Benz C 220 D 4Matic Premium Business

Päivän viimeisenä koeajona ajoin Mercedes-Benz C 220 D 4Matic Premium Business-mallin, joka ei kuulunut kiertuevalikoimaan mutta oli ajettavissa muiden kiertueautojen joukossa. Kyseinen C-malli olisi pitänyt ajaa toisena sillä GLC:n jälkeen auto oli jokseenkin mitäänsanomaton. En tarkoita, että auto olisi huono mutta GLC hybridinä jätti vain niin positiivisen vaikutelman.

Autona W205 on saanut ensi-iltansa tammikuussa 2014. C-sarjan historian huomioiden en odota vielä faceliftia autoon, auto myös näyttää vielä modernilta.

Auto oli varustettu 220 D -moottorilla, eli iskutilavuudeltaan 2143 cm3 josta otetaan tehoa irti kohtuulliset 125 kW / 170 hevosvoimaa. Vaihteiston virkaa autossa hoiti 9 vaihteinen laatikko joka suoriutui tehtävästään kunnialla myös hieman haasteellisemmassa lumi- ja jääkelissä. Kiihtyvyys optimiolosuhteissa 0-100 km/h luvataan sujuvan ripeästi 7,5 sekunnissa. Aika on hyvä perusdieselille kun ottaa huomioon, että vuosituhannen vaihteen VW Golf GTI 1.8T tarvitsi vastaavaan kiihdytykseen sekunnin kauemmin (tehtaan ilmoitus 8,5 sek). Normiajoon siis täysin kelvollinen paketti. Myöskään nelivedon toiminnassa ei ole moittimista.

Autossa oli Continentalin kitkarenkaat. Talvisella moottoritiellä kitkarenkaita ei voi moittia meluisiksi, rengasäänet olivat lähinnä huminaa joka ei pidemmällä matkalla häiritse (vrt. GLA nastoilla)

Talviajoa silmällä pitäen suosittelen autoon asennettaviksi nykyään melko harvinaisia roiskeläppiä jotta jään kertyminen pyöräkoteloon estettäisiin. Roiskeläpän joustaessa jäät putoavat kyydistä ennen kuin ne muodostuvat tällaisiksi kuten tässä lyhyen ajon jälkeen. 

Autossa oli alla vakiokokoiset 225/50 R 17 renkaat.

Auton ovh-hinta on 51 912,38 €. Santanderin All In One -rahoituksellä tasolla 1 kk-eräksi saadaan ilman käsirahaa 744,04 eur/kk kun sopimusaika on kolme vuotta ja maksimikilometrit 45 tkm. Takuuhyvitys kauden päätteeksi on 27993,13 eur.

Käytettyjä nykyisen korin C-mersuja nelivetoisena on hyvin vähän markkinoilla, ja ne mitkä ovat myynnissä ovat joko paljon ajettuja (takseja) tai sitten maksavat lähes saman kuin uudet. Suosittelen näin ollen kääntämään katseen uusiin, tällöin saa valita haluamansa varusteet, värin ja saa myös täyden tehdastakuun.